Musiikkia ja lyriikoita

Eilen illalla tuli tuo Elämä lapselle -konsertti tv:stä. Kovasti etukäteen hehkutettiin, miten Loreen tulee esittämään uuden singlen.. Noh, kappalehan olikin sitten tuo My heart is refusing me, joka ei siis ollut millään tavalla uusi, vaikka hieno biisi onkin! 

Kyllähän Loreen on vaan upea artisti, ei siitä pääse mihinkään.. Tulevaa levyä odotellessa! :)

Tässä on tuo kyseinen kappale, esitettynä QX-lehden Gay gaalassa (gaygalen) tämän vuoden alkupuolella:

Loreen - My heart is refusing me

Tuota Elämä lapselle -konserttia katsoessa tuli pakostakin mieleen, että mistä Suomeen saataisiin laulajia, joilla riittäisi oikeesti ääntä.. Hienoja kappaleita tuntuu tulevan nyt paljon, mutta jotenkin ääniala ei tahdo aina laulajilla oikein riittää. No mut anyway, yks kappale, joka jäi eilisestä mieleen oli tuo Jipun esittämä Eva. 

Todella hieno kappale, eikä sanomakaan jää varmaan kenellekään epäselväksi.

Tässä siis kyseinen biisi youtubesta poimittuna:

Tästä tulikin mieleeni, että entäs tuo J. Karjalaisen Ankkurinappi kappaleen sanoma.. Harva ehkä on tullut ajatelleeksi tarkemmin minkälaisesta suhteesta siinä itse asiassa lauletaankaan.. 

Jostain syystä en saanut upotettua videota tänne, joten jouduin laittamaan tuon vaan linkkinä:

J. Karjalainen - Ankkurinappi

Meri on musta ja aallot rantaan lyö

Sinua ja laivaa ootan joka yö

Kun kohdattiin oli pimeää 

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi jäi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

En koskaan nähnyt sinun kasvojasi

Käsin kiihkein haroin hiuksiasi

Kun kohdattiin oli pimeää

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi jäi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

Punainen huivi sinun kaulassasi

Tuskainen sydän minun rinnassani

Kun kohdattiin oli pimeää

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

Mmm..mm..

Niin kirkas kun taivas on mieleni mun

Kun vielä tuntea saan rakkautesi sun

(Haluan kotiin nyt)

Kun kohdattiin oli pimeää

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi jäi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

Toki tulkintoja voi tehdä monenlaisia, mutta kyllä tuo nyt aika selvältä musta vaikuttaa..

Syksyä kohti isoveljen kanssa

Niin se kesä sitten vierähti taas aivan liian nopeasti. Sitä aina näin syksyn saapuessa miettii, että miksi onkaan syntynyt tänne kylmään  ja sateiseen Suomeen. Noh onneksi kesän aikana sai kuitenkin vähän rusketusta  hankittua talven varalle. Ja onhan tässä syksyssä kieltämättä muutamia hyviäkin puolia. Ensinäkin Big Brother on taas ruudussa ja toiseksi voi kaivaa taas neulepuikot esiin. :) Siihenpä ne hyvät puolet sitten jäikin.. 

Virkattu vessanmatto "in action."

Toi BB on kyl jännä juttu.. Oon ite seurannut sitä tokasta tuotantokaudesta lähtien, mut mitään maksullista 24/7 kanavaa en ole koskaan hankkinut. Tuntuu, että suuri osa ihmisistä ei voi sietää kyseistä ohjelmaa ja tuovat sen hyvin mielellään esille, millaista roskaa BB heidän mielestään on.. Olen yrittänyt miettiä että, miksi kyseistä ohjelmaa vastaan täytyy niin vahvasti hyökätä? En mäkään tajua miksi jotkut tykkää katsoa Formulaa, luontodokumentteja jne., mutta ei mun silti tarvitse tuoda esille jatkuvasti miten turhina ohjelmina niitä pidän. Se nyt vaan on niin, että toiset tykkää tekniikasta ja moottoreista kun toiset taas on kiinnostuneita ihmisistä.

Mut joo ehkä se riittää BB:stä ainakin nyt tällä haavaa.. Kesällä oli tosiaan kaikki neulehommat ihan tauolla, mutta nyt on taas palauteltu jo mieliin miten ne oikeat ja nurjat silmukat menikään. Niin ja virkkasin mä loppuun tuon keväällä aloitetun vessanmaton tuosta oranssista trikookuteesta. Ihan kiva siitä tuli ja kudettakin riitti tarpeeksi, mutta täytyy tunnustaa, että käsiala kyllä vähän pääsi muuttumaan matkan varrella..