Pipo sai uuden ilmeen

Tässä villasukkaprojektin keskellä päätin vähän muokkailla vielä tuota jo aiemmin valmistamaani pipoa. Eli tuota,  jonka tein Noki ja Nalle langoista. Päätin purkaa siitä kavennukset ja poimia silmukat takaisin puikoille, että voin jatkaa piposta pidemmän. Yllättävänkin hyvin tuo muutaman kerroksen purkaminen sujui. Kaikki tarvittavat silmukat sain poimittua ja tässä se on nyt sitten sama pipo, mutta pidemmässä muodossa. Nyt se omasta mielestäni näyttää paremmalta ja pääsee varmasti käyttöönkin. :) Ehkä jo tänään..

Villasukka

Jo marraskuussa ostin 7-veljestä lankaa villasukkia varten. 17.1.2012 sain vihdoin ja viimein aloitettua tämän villasukkaprojektini. Alku lähtikin ihan mukavasti käyntiin, mutta kantapään kohdalla meinasi tulla itku. Suuret kiitokset Nisalle. Kuten hienoissa Gaaloissa sanotaan. Ilman tukeasi en olisi tässä nyt! :)
 Reilu viikko on nyt kulunut siitä kun aloitin ja tässä sitä nyt ollaan..
Ensimmäinen sukka on valmiina ja tässä se nyt sitten olisi...

Noki sai kaveriksi Nallen

Neulomisistani en ole viime aikoina mitään kirjoitellut, mutta kyllä silläkin rintamalla on edistytty.

Siitä onkin jo aikaa, kun aloitin sen pipon tekemisen siitä Noki ja Nalle langoista kaksinkertaisena. 

Sain pipon jo ajat sitten valmiiksi, mutta ei se lopputulos sitten oikein miellyttänytkään. Omasta mielestäni tuo lanka näytti paljon paremmalta kerässä, kuin mitä sitten valmiina tuotoksena. Voi toki olla, että omat silmät on vaan taas kyseistä lankaa neuloessa niin turtunut noihin väreihin, että sen takia tuo värimaailma jotenkin tökkii..

Koska en ollut tyytyväinen, niin purin siitä kavennukset ja poimin silmukat uudelleen puikoille. Kokeilen nyt jatkaa siitä vaan pitemmän, josko se sillä yhtään paranisi. Toki mielelläni muuttaisin myös tuota alun joustinneuletta lyhyemmäksi.. Noh katsotaan mitä tuosta saisin kehiteltyä.

Koska Noki ja Nalle lankaa jäi runsaasti jäljelle, niin opettelin noilla jämälangoilla tekemään jo patenttineuletta. Ja mielestäni siinä tämä kyseinen langakin toimii paremmin. Joten ehkä teen näistä vielä jossain vaiheessa kuitenkin itselleni huivin.

Aurinkotervehdys suoritettu

Päivä lähti mukavasti käyntiin joogan merkeissä.

En tiedä onko tämä kuntoiluinto, jokin tupakoinnin lopettamisesta johtuva sivuvaikutus, vai mistä nyt oikein tuulee.. Noh täytyy myöntää, että aina kunnosta huolehtiminen on kiinnostanut, joten ei tämä mikään uusi juttu ole. Nyt vain sain vihdoinkin aikaiseksi kokeiltua tuota joogaa ja olen todennut sen oikein hyväksi.

Tapahtumarikkaan viikonlopun saldo

Viikonloppuun mahtui paljon mielekkäitä asioita. Lauantaina olin ensimmäistä kertaa Salpausselän virkistysalueen laduilla hiihtämässä. 8,4 km tuli hiihdettyä eli Urheilukeskuksen luota Tapanilan hiihtomajalle ja takaisin. Oli oikein miellyttävä reissu, joten täytyypä ottaa pian uusiksi.

Lauantai-iltana selvisi myös jälleen yhden maan tämän vuoden euroviisukappale. Vuorossa oli tällä kertaa Tanskan finaali, jonka voitti Soluna Samay kappaleella “Should’ve known better”.

Kuitenkin koko viikonlopun jännittävän hetki oli ehdottomasti sunnuntai-illan Presidentinvaalit. Haavisto saatiin toiselle kierrokselle, joten lopputulos oli oikein hyvä. Kävi tästä eteenpäin niin tai näin, niin tämäkin on jo ollut merkittävä saavutus.. Toki ei tässä olla vielä pyyhettä kehään heittämässä.. Nyt sitä vasta taistoon lähdetäänkin.

Tuubihuivi ikuistettu

Nyt on sitten tuo joululahjaksi tekemäni tuubihuivikin saatu vihdoin ikuistettua. Lauantaina nappasin kännykkäni kameralla siitäkin kuvan, kun tämä kyseinen henkilö oli (varmaan kohteliaisuussyistä) laittanut kyseisen huivin päälleen Lahteen saapuessaan.. 

Ilmeisesti olisi ollut itsellänikin syytä käyttää vähän lämpimämpää varustusta kyseisenä iltana, sillä jo sunnuntaina sain todeta saaneeni flunssan ja sitä on tässä nyt podettu jo pari päivää.

Mutta ehkä tämä tästä.. Onneksi on teetä ja hyvää luettavaa. Nimittäin Sami Hilvon kirjoittama Viinakortti.

"Sami Hilvon Viinakortti on kaunis ja rohkea tarina rakkaudesta, jota ympäristö ei sulata. Se on tarina talvi- ja jatkosodasta ja kahdesta miehestä, Urhosta ja Toivosta, joille sodan loppuminen ei tuo rauhaa. Kompromissien tekeminen, mihin aika heidät ajoi, ei päättynyt vaikka homoseksuaalisuutta koskeva laki muuttui: samalla tavoin ovat vaienneet Urhon jälkeläiset. Kunnes Mikael löytää valokuvan, joka isoisän viinakortin sisään kätkeytyy..."

Cabaret

Lauantaina  pääsin viimeinkin katsomaan tuota Lahden kaupunginteatterissa pyörivää Cabaret näytöstä. Marraskuussa tuli jo liput hankittua ja odotus on ollut pitkä, mutta myös sen arvoinen. Itse tykkäsin siitä ihan älyttömästi. Voisin jopa väittää, että parasta mitä olen teatterissa koskaan käynyt katsomassa. En tiedä miten paljon asiaan vaikutti, että olin nähnyt tuon alkuperäisen elokuvan ja sen vuoksi juonesta oli helppo saada kiinni.

Jorma Uotinen, kuten arvata saattaa, oli seremoniamestarin roolissaan aivan huikea. Myös lavasteet olivat todella hienot ja mielestäni pyörivä lava oli hieno ratkaisu. Kritiikkiä voisin antaa ainoastaan Sally Bowlesin roolia esittävästä näyttelijästä. Hyvin hänkin roolin esitti, mutta alkuperäisen Liza Minnellin saappaita on vaikea täyttää.

Kirpparikierros

Lauantaina tuli käytyä pitkästä aikaa Cetorissa, joka on siis kirppari tuossa Saimaankadulla. Tällä kertaa mitään ei tarttunut matkaan. Hinnat tuntuivat olevan aika korkeita ja koska mitään tarpeellista ei silmiin osunut. Ainut houkutteleva asia oli nämä lankakerät. Jäi kuitenkin langat ostamatta, sillä hinta kerälle oli jotain 5-6 euroa.

Lauantaina tein myös toisen mielenkiintoisen löydön. Nimittäin huomasin , että Vesijärvenkadulla on tällainen lankakauppa. Saattaa olla, että kyseessä on vähän kalliimpia lankoja, mutta täytyy ainakin käydä joskus ottamassa selvää. Näin näyteikkunasta katsoessa näytti, että siellä oli ainakin miellyttävät valikoimat.

Noki ihastuttaa ja vihastuttaa

Ihastuin kovasti tähän Novitan Noki lankaan juuri yläpuolella olevan kuvan värisenä. Jo kerää ostaessa mietin, että tuo langan paksuuden vaihtelu saattaa tuottaa ongelmia, mutta päätin ainakin yrittää. Päätin tehdä kyseisestä langasta itselleni pipon. Lanka tosiaan osoittautui todella ongelmalliseksi.

Vyötteen mukaan puikkoina tulisi käyttää 7 tai 8 mm, mutta itselläni jäi noilla kasin puikoilla ainakin hirveitä reikiä silloin kun toi lanka oli ohutta ja en tykännyt jäljestä. No itselläni löytyi myös 3,5 mm sukkapuikot (valmiina odottamassa villasukkakokeilua), joten lähdin niillä neulomaan, mutta koska aloitussilmukkamäärän selvittäminen ei olisi onnistunut päätin lähteä tekemään pipoa ylhäältä alaspäin.. Pääsin jo näin pitkälle, kunnes  tulin siihen tulokseen, että  ei tämä taida onnistua. :)

Nyt sitten kävin ostamassa  kerän mustaa Novitan Nalle lankaa ja neulon kaksinkertaisella langalla. Eli toinen Noki ja toinen Nalle. Tähän asti näyttäisi tulevan juuri sellaista mitä halusinkin.. Lisään kuvan, kunhan valmiiksi saan.

Piposta kauluriksi

Lopusta Jambo langasta päätin tehdä pipon, mutta hyvin pian huomasin, että alkusilmukoita taisikin olla liikaa, koska ympärysmitta oli liian iso. Noh suunnitelmat sitten muuttuivat ja päätinkin tehdä siitä kaulurin. Hyvin saman tyylinen siitä sitten tuli kuin tuosta edellisesta tuubihuivistakin, mutta tämä ei vaan ole (onneksi) niin muhkea. Tätä voi jopa joskus ehkä käyttääkin. Sillä tuo tuubihuivi vastaavasti saa takin alla itseni muistuttamaan lähinnä Quasimodoa. :)

Pyöröpuikot kehiin

Joulukiireistä selvittyä pääsin taas omien projektien pariin. Jambo lankaa oli vielä kolme kerää odottamassa. Suunnitelmissa oli tehdä jonkinlainen tuubihuivi seuraavaksi. Sitä varten tuli hankittua 8 mm 80cm pyöröpuikot. Niillä se sitten syntyi. Tosin huivista tuli kyllä niin pitkä, että kakdeksikkona se on aivan liian löysä, mutta kolmin kerroin se toimii ihan hyvin.. En vaan tullutkaan alun perin ajatelleeksi, että se ei oikein istu noitten mun talvitakkien kanssa... Noh tulipahan ainakin kokeiltua.

Ekat nurjat silmukat ja palmikot suoraan pukin konttiin.

Kun ystäväni näkivät kaulahuivin ja piponi alkoi joululahjatoiveita tulla sieltä suunnilta..

Lupasin tehdä valkoiset lapaset ja pipon yhdelle ystävälleni ja toinen taas toivoi ruosteenväristä tuubihuivia.

Eipä muuta kuin lankakauppaan ja puikot sauhuamaan. Langaksi ostin pipoon ja lapasiin 3 kerää Novitan valkoista Crystal lankaa. Aloitin lapasista, jossa jouduinkin heti alkuun opettelemaan nurjan silmukan. :) Lapasten kanssa oli vähän haastetta näin alussa, sillä ohjeitten lukutaito ei ollut vielä ihan kohdallaan..

Muutaman kerran tuli aloitettua alusta, mutta sain ne sitten lopulta tehtyä. 

Tosin joustinneuletta ei ehkä ihan noin pitkälle olisi kannattanut..

Saatuani lapaset valmiiksi aloitin pipon, jonka olin päättänyt tehdä tällä kertaa neulomalla. Lisähaasteeksi halusin kokeilla myös palmikkoa. Pipo onnistui ihan hyvin, mitä nyt vähän tiukka siitä tuli. Itse palmikkoneulo ei niin vaikealta tuntunutkaan kuin olisin olettanut. Ohjeet apupuikon käytölle oli selkeät. Kuvassa palmikko ei nyt kovin hyvin näy, mutta jokaisella neljällä sivulla tosiaan menee tuollainen palmikko kuin tuossa päällä.

Myös tupsun tekemiseen pääsin tutustumaan tässä vaiheessa ekan kerran.

Tuubihuivista en valitettavasti muistanut kuvaa ottaa, mutta yritän saada sen lisättyä tänne myöhemmin.

Juuri ennen jouluaattoa sain kaikki tarvittavat joululahjat valmiiksi ja huomasin, että tuota Novitan Crystal lankaa oli vielä yksi kerä jäljellä. Niinpä päätin sitten vielä virkata siitä yhden pipon lahjaksi. Virkkasin siitä sitten nopeasti vielä tällaisen. 

Alkusilmukka

2011 marraskuun alussa en vielä tiennyt yhtään mitään neulomisesta. Ainakaan oman muistini mukaan en ollut koskaan aiemmin tehnyt edes yhtäkään silmukkaa. Kuitenkin seurattua aikani vierestä muutaman luokkakaverini neulomista luennoilla. Päätin itsekin kokeilla miten homma toimii.

Kotona kaivoin netistä ohjeet, että miten tehdään aloitussilmukka ja ristikkäin luomista. Lankaa ja puikkoja itselläni ei tuolloin vielä ollut, joten purin yhden rikkinäisen villasukan ja käytin kahta kukkakeppiä harjoittelemisessa.

Heti seuraavana päivänä suuntasinkin hakemaan ihan kunnon lankaa ja puikot. Ostin 2 kerää punaista Novitan Huopanen lankaa sekä 8 mm neulepuikot. Niillä sitten lähdin tekemään elämäni ensimmäistä kaulahuivia. Noin viikon kuluttua ostin vielä yhden rullan ja lopputulos oli kuvan näköinen.

Tästä se sitten lähtee..

No niin.. Nyt olisi sitten oma blogi laitettu pystyyn ja sitten vaan sisältöä tuottamaan. Mielessäni on jo pitkän aikaa pyörinyt oman blogin tekeminen, mutta en ole sitten kuitenkaan saanut aikaiseksi.. Ja toisaalta olen miettinyt myös sitä, että mistä aiheesta jaksaisin sinne kirjoitella.

Olen nyt viime kuukausina opetellut luokkakavereideni innoittamana neulomaan ja niinpä ajattelin esitellä tuotoksiani täällä blogissa. Samalla saa sitten itsekin seurattua kehittyykö nuo taidot yhtään tässä matkan varrella.

Elämässäni on toki paljon muutakin tärkeää ja pidätän oikeiden kirjoittaa tänne siten myös muistakin itselleni tärkeistä aiheista. Mutta tästä se lähtee ja katsotaan mitä tulee..