Euroviisujen arkistoissa

Tajusin juuri, että multa on jäänyt kokonaan dokumentoimatta yksi oleellinen juttu..

Nimittäin viime keväänä Euroviisuhuuman kasvaessa halusin saada itselleni Ruotsin lipun, jotta voin sitä heiluttaa kannustaessani Loreenia voittoon. En keksinyt mistä olisin siihen hätään saanut ostettua Ruotsin lippua, joten päätin sitten neuloa sellaisen itse. Tässä oli lopputulos. 

Euroviisuvalvojaisissamme tunnustettiinkin ahkerasti väriä,  tai noh ainakin minä.. :) 

Ja kuten arvata saattaa loppuillan pisteidenjako oli yhtä juhlaa!

Euroviisuista puheen ollen, päätin viime perjantaina laittaa siivousmusiikiksi tuon 50 years of Eurovision DVD:n ja voi kuinka hyviä kappaleita siellä olikaan. :)

  

Etenkin tuo Jean Claude Pascal:in kappale vuodelta 1961 on mielestäni ihan huikea! 

Oonhan mä aina tiennyt, että ranska on kaunis kieli, mutta jotenkin tuo kappale ja etenkin tuon "ärrän" ääntäminen sai mut innostumaan ranskan kielestä ihan kunnolla. No nyt on sitten ranskan alkeet kurssille ilmoittauduttu ja tän kuun viimeinen päivä alkaa sitten ranskan opiskelu. :)

Kun tuo ranska tulee vielä kuvioihin mukaan, niin sitten olenkin opiskellut jo seitsemää vierasta kieltä. Tosin englanniksihan sitä lähes aina tulee tilanteet hoidettua, sillä eipä muut kielet ole yhtä hyvin hallussa.

Espanjaa, ruotsia ja saksaa periaattessa kyllä pitäisi osata jo sen verran, että niilläkin pärjäisi. Enemmän näitä kieliä tulee kuitenkin opiskeltua ihan vain puhtaasti kiinnostuksesta kieliä kohtaan.

Höyryn voimalla 11 kuukautta

Se on nyt sitten lokakuu ja sehän tarkoittaa, että tän kuun viimeinen päivä tulee tasan vuosi siitä kun viimeksi olen röökannut. Joskus viime vuoden lokakuussa päätin (jälleen kerran), että tupakasta on päästävä eroon. Aikaisempia lopetusyrityksiä oli takana useita, mutta aina oli sitten tapahtunut repsahdus. Vajaa vuosi sitten kärvisteltyäni nikotiinipurkan avulla viikon, tutustuin netissä sähkötupakkaan ja laitoin sellaisen tilaukseen.

Nyt on 11 kuukautta mennyt höyrytellessä. Laitteita on muutamia kertynyt, mutta en sentään ole välineurheiluun lähtenyt mukaan. Eli huomattavasti tässä on rahaa säästynyt enemmän kuin mitä näihin laitteisiin on mennyt. :) Ja mikä tärkeintä ei enää limaa ja yskää ja muita tupakoinninoireita.. ;) Tässä tämän hetkisen laitteet:

vas. lähtien 1000maH eGo Twist ja Bully,

900maH eGo passthrough ja CE5,
Lavatube ja boge+kartotankki &
Bolt ja vivi nova

Edessä MDCC, Nova tank & T2

Itse olen ollut tosi tyytyväinen, että tuli silloin aikoinaan sähkötupakka hankittua. Nikotiinipitoisuuksia olen koko ajan pudottanut ja nyt olen luopunut nikotiinista jo kokonaan. Enää ei ole tarvetta saada nikotiinia lainkaan, vaan höyryttely on vaan miellyttävä harrastus, jota aina voi tehdä aina silloin kun itse haluaa. Ja silloin kun sitä ei voi tehdä, niin se ei aiheuta minkäänlaista ongelmaa. Itselläni tämä on siis todella toiminut!

Tässä sitten nestevalikoimaa, eli sekoittelen itse makunesteet 

noista erimakuisista tiivisteistä VG pohjaan. 

Suosittelisin kaikkia ainakin kokeilemaan, jotka tupakasta haluaisi eroon päästä. Toisilla höyryttely toimii ja toisilla ei. Mutta eipä siinä mitään menetä, jos kokeilee.. :) Itse en enää röökiin koskisi, vaikka höyryttely tässä alkaakin jäädä pois, niin varmaan loppuelämäni pidän ainakin jonkun laitteen siltä varalta, että jos joskus tulevaisuudessa meinaan sortua röökiin, niin muistan sitten miten paljon parempikin vaihtoehto on olemassa.. ;)

Musiikkia ja lyriikoita

Eilen illalla tuli tuo Elämä lapselle -konsertti tv:stä. Kovasti etukäteen hehkutettiin, miten Loreen tulee esittämään uuden singlen.. Noh, kappalehan olikin sitten tuo My heart is refusing me, joka ei siis ollut millään tavalla uusi, vaikka hieno biisi onkin! 

Kyllähän Loreen on vaan upea artisti, ei siitä pääse mihinkään.. Tulevaa levyä odotellessa! :)

Tässä on tuo kyseinen kappale, esitettynä QX-lehden Gay gaalassa (gaygalen) tämän vuoden alkupuolella:

Loreen - My heart is refusing me

Tuota Elämä lapselle -konserttia katsoessa tuli pakostakin mieleen, että mistä Suomeen saataisiin laulajia, joilla riittäisi oikeesti ääntä.. Hienoja kappaleita tuntuu tulevan nyt paljon, mutta jotenkin ääniala ei tahdo aina laulajilla oikein riittää. No mut anyway, yks kappale, joka jäi eilisestä mieleen oli tuo Jipun esittämä Eva. 

Todella hieno kappale, eikä sanomakaan jää varmaan kenellekään epäselväksi.

Tässä siis kyseinen biisi youtubesta poimittuna:

Tästä tulikin mieleeni, että entäs tuo J. Karjalaisen Ankkurinappi kappaleen sanoma.. Harva ehkä on tullut ajatelleeksi tarkemmin minkälaisesta suhteesta siinä itse asiassa lauletaankaan.. 

Jostain syystä en saanut upotettua videota tänne, joten jouduin laittamaan tuon vaan linkkinä:

J. Karjalainen - Ankkurinappi

Meri on musta ja aallot rantaan lyö

Sinua ja laivaa ootan joka yö

Kun kohdattiin oli pimeää 

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi jäi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

En koskaan nähnyt sinun kasvojasi

Käsin kiihkein haroin hiuksiasi

Kun kohdattiin oli pimeää

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi jäi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

Punainen huivi sinun kaulassasi

Tuskainen sydän minun rinnassani

Kun kohdattiin oli pimeää

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

Mmm..mm..

Niin kirkas kun taivas on mieleni mun

Kun vielä tuntea saan rakkautesi sun

(Haluan kotiin nyt)

Kun kohdattiin oli pimeää

Kun erottiin oli pimeämpää

Ankkurinappi vain muistoksi jäi

Ankkurinappi sinun puserosta jäi

Toki tulkintoja voi tehdä monenlaisia, mutta kyllä tuo nyt aika selvältä musta vaikuttaa..

Syksyä kohti isoveljen kanssa

Niin se kesä sitten vierähti taas aivan liian nopeasti. Sitä aina näin syksyn saapuessa miettii, että miksi onkaan syntynyt tänne kylmään  ja sateiseen Suomeen. Noh onneksi kesän aikana sai kuitenkin vähän rusketusta  hankittua talven varalle. Ja onhan tässä syksyssä kieltämättä muutamia hyviäkin puolia. Ensinäkin Big Brother on taas ruudussa ja toiseksi voi kaivaa taas neulepuikot esiin. :) Siihenpä ne hyvät puolet sitten jäikin.. 

Virkattu vessanmatto "in action."

Toi BB on kyl jännä juttu.. Oon ite seurannut sitä tokasta tuotantokaudesta lähtien, mut mitään maksullista 24/7 kanavaa en ole koskaan hankkinut. Tuntuu, että suuri osa ihmisistä ei voi sietää kyseistä ohjelmaa ja tuovat sen hyvin mielellään esille, millaista roskaa BB heidän mielestään on.. Olen yrittänyt miettiä että, miksi kyseistä ohjelmaa vastaan täytyy niin vahvasti hyökätä? En mäkään tajua miksi jotkut tykkää katsoa Formulaa, luontodokumentteja jne., mutta ei mun silti tarvitse tuoda esille jatkuvasti miten turhina ohjelmina niitä pidän. Se nyt vaan on niin, että toiset tykkää tekniikasta ja moottoreista kun toiset taas on kiinnostuneita ihmisistä.

Mut joo ehkä se riittää BB:stä ainakin nyt tällä haavaa.. Kesällä oli tosiaan kaikki neulehommat ihan tauolla, mutta nyt on taas palauteltu jo mieliin miten ne oikeat ja nurjat silmukat menikään. Niin ja virkkasin mä loppuun tuon keväällä aloitetun vessanmaton tuosta oranssista trikookuteesta. Ihan kiva siitä tuli ja kudettakin riitti tarpeeksi, mutta täytyy tunnustaa, että käsiala kyllä vähän pääsi muuttumaan matkan varrella..

Koria(a) pukkaa

Alestalosta tarttui tässä joku aika sitten 1,5 kiloa matonkuteita matkaan ja melkein kaikki onkin jo virkattu koreiksi.. Mustasta matonkuteesta tein itselleni sellaisen korkean korin. 

Sain lisäksi ystävältä "tilauksen"( tai siis todellisuudessa itse tyrkytin korejani hänelle).. Noh kuitenkin valkoisesta kuteesta olisi siis vielä väännettävä pari neliskulmaista pikkukoria.
Ensimmäinen kappale on jo valmiina.

Tais jäädä viimeiseksi liiviksi..

Tässä kevään aikaan onkin tämä blogin pitäminen unohtunut lähes kokonaan. Neulominen on kuitenkin jatkunut sitäkin ahkerammin. Alkuvuodesta aloittamani liiviprojektin sain jo huhtikuun lopussa päätökseen ja voin muuten luvata, etten ikinä (tai no ainakaan vähään aikaan) aio tehdä mitään yhtä isoa neuletyötä. Ne kaikki kavennukset ja osien yhteen liittämiset meinasi saada hermot palamaan ihan totaalisesti. 

Kaiken tämän jälkeen lopputulos on vieläpä korkeintaan välttävä. No ei kai sitä ensimmäiseltä neulotulta vaatteelta voi hirveitä odottaakaan. Itse vain haluaisin kaiken onnistuvan aina heti täydellisesti, joten tympäiseehän tuo.. Noh täytyy nyt katsoa, jos äitin saumuri voisi jotenkin vielä pelastaa tuota. 

Ja toisaalta voi tässä olla kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain sen vietyä kunnialla loppuun saakka..

Taas vaihteeksi uusi huivi

Tein silloin joku aika sitten tuosta Noki ja Nalle lankojen yhdistelmästä sen pipon ja koska lankaa jäi vähän yli, niinpä ostin Nokea vähän lisää ja tein siitä sitten tällaisen huivin.
Huivi syntyi patenttineuleella. Sitä oli mielestäni erittäin kiva ja helppo tehdä. Lisäksi siitä patentilla ihanan muhkean. Huivi ei vaan enää oikein ehtinyt käyttöön, sillä se on niin kuuma näin keväällä. Mutta onpahan sitten ensi talvelle heti uusi huivi valmiina. :) 

Vielä kun vaan keksisi mihin mä saan mahtumaan nämä kaikki tekeleeni.

Säilytystilasta kun on muutenkin jo vähän puutetta.. :)

Ruotsin liput heilumaan

Olen hävyttömän vähän kirjoittanut Euroviisuista tänne blogiini.. Olen kyllä seurannut tänäkin vuonna eri maiden euroviisukarsintoja ahkerasti  ja heti, tai viimeistään seuraavana päivänä, valintojen jälkeen olen youtubesta kyseiset kappaleet kuunnellut.

Suurkiitokset kuuluvat etenkin SVT worldille, jonka kautta saimme Suomessa seurata myös Ruotsin Melodiefestivalen karsintoja. Jo ensimmäisessa erässä esiintyi mielestäni eräs aivan huikean hyvä laulaja erinomaisella kappaleella. Tuo esiintyjähän on tietysti ihastuttava Loreen ja kappale Euphoria, joka onkin sieltä ensi hetkistä lähtien toiminut kännykkäni soittoäänenä.

Muutenkin kyseistä kappaletta on tullut kuunneltua paljon eikä kyllästymisestä ole merkkejäkään. Viime lauantaina jännitin varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin euroviisujen pistelaskun aikana. Aluksi finaali näytti tiukalta Danny Saucedon ja Loreenin välillä, mutta kyllä se Loreen lopulta voiton vei!!

Tästä linkistä voit katsoa kyseisen kappaleen upean esityksen kera

Jämälangat saivat korinsa

Pitkästä aikaa vierailin synnyinseudullani Pohjanmaalla ja siellä käydessäni pengoin samalla vähän äitini lankavarastoja. Kyllähän sieltä yli 700g nalle lankaa ja hirvee määrä erilaisia puikkoja mukaan tarttuikin.

Niin ja sen lisäksi täytyi toki samalla vierailla Kauhavan Kangas-Aitassa, josta kävin hakemassa sekä itselleni, että äidille ontelokudetta.

Koska sain tuossa vähän aikaa sitten noita jämälankoja ja erilaisia pieniä rullia, niin päätin tehdä tuosta ontelokuteesta niille jonkinlaisen korin, ennen kuin pääsevät isoäidinneliökokeiluuni. :)
Tällainen siitä sitten tuli.

 

Helmikuun saldo

Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi.. Innostusta kirjoitella olisi ollut, mutta aikaa ei vaan ole löytynyt. Nyt tajusin, että helmikuuhan onkin jo ihan lopuillaan. Päivät kuluu niin nopeasti, ettei aika riitä millään. Neulominen on kuitenkin jatkunut innokkaasti. Villasukat ovat olleet jo monta viikkoa käytössä ja muutakin olen jo saanut valmiiksi. Tässä eilen valmistunut kolmiohuivi Novitan Siiri langasta. Ihastuin tuon langan väriin ja niinpä siitä syntyi sitten helmineuleella tälläinen. :) 

Myös lankoja on tullut vähän hankittua.. Citymarketissa oli tarjouksessa Kelo langat hintaan 1,5€ kerä.. Pakkohan sieltä oli sitten ostaa 5 kerää beigenväristä, joista olisi tarkoitus jonkinlainen slipoveri saada jossain vaiheessa aikaan.

Siinä ei kuitenkaan ollut vielä kaikki.. Eilen sain 4 muovipussillista lankaa ilmaiseksi! :) Suurin osa langoista toki oli vain pieniä jämärullia, mutta kävin kaikki muovipussit läpi ja otin talteen kaikki suurimmat rullat ja miellyttävimmät värit. Tältä se lankavarastoni nyt sitten näyttää. Vielä pitäisi saada hankittua jokin kiva kori, jossa noita voisi säilyttää.

Pipo sai uuden ilmeen

Tässä villasukkaprojektin keskellä päätin vähän muokkailla vielä tuota jo aiemmin valmistamaani pipoa. Eli tuota,  jonka tein Noki ja Nalle langoista. Päätin purkaa siitä kavennukset ja poimia silmukat takaisin puikoille, että voin jatkaa piposta pidemmän. Yllättävänkin hyvin tuo muutaman kerroksen purkaminen sujui. Kaikki tarvittavat silmukat sain poimittua ja tässä se on nyt sitten sama pipo, mutta pidemmässä muodossa. Nyt se omasta mielestäni näyttää paremmalta ja pääsee varmasti käyttöönkin. :) Ehkä jo tänään..

Villasukka

Jo marraskuussa ostin 7-veljestä lankaa villasukkia varten. 17.1.2012 sain vihdoin ja viimein aloitettua tämän villasukkaprojektini. Alku lähtikin ihan mukavasti käyntiin, mutta kantapään kohdalla meinasi tulla itku. Suuret kiitokset Nisalle. Kuten hienoissa Gaaloissa sanotaan. Ilman tukeasi en olisi tässä nyt! :)
 Reilu viikko on nyt kulunut siitä kun aloitin ja tässä sitä nyt ollaan..
Ensimmäinen sukka on valmiina ja tässä se nyt sitten olisi...

Noki sai kaveriksi Nallen

Neulomisistani en ole viime aikoina mitään kirjoitellut, mutta kyllä silläkin rintamalla on edistytty.

Siitä onkin jo aikaa, kun aloitin sen pipon tekemisen siitä Noki ja Nalle langoista kaksinkertaisena. 

Sain pipon jo ajat sitten valmiiksi, mutta ei se lopputulos sitten oikein miellyttänytkään. Omasta mielestäni tuo lanka näytti paljon paremmalta kerässä, kuin mitä sitten valmiina tuotoksena. Voi toki olla, että omat silmät on vaan taas kyseistä lankaa neuloessa niin turtunut noihin väreihin, että sen takia tuo värimaailma jotenkin tökkii..

Koska en ollut tyytyväinen, niin purin siitä kavennukset ja poimin silmukat uudelleen puikoille. Kokeilen nyt jatkaa siitä vaan pitemmän, josko se sillä yhtään paranisi. Toki mielelläni muuttaisin myös tuota alun joustinneuletta lyhyemmäksi.. Noh katsotaan mitä tuosta saisin kehiteltyä.

Koska Noki ja Nalle lankaa jäi runsaasti jäljelle, niin opettelin noilla jämälangoilla tekemään jo patenttineuletta. Ja mielestäni siinä tämä kyseinen langakin toimii paremmin. Joten ehkä teen näistä vielä jossain vaiheessa kuitenkin itselleni huivin.

Aurinkotervehdys suoritettu

Päivä lähti mukavasti käyntiin joogan merkeissä.

En tiedä onko tämä kuntoiluinto, jokin tupakoinnin lopettamisesta johtuva sivuvaikutus, vai mistä nyt oikein tuulee.. Noh täytyy myöntää, että aina kunnosta huolehtiminen on kiinnostanut, joten ei tämä mikään uusi juttu ole. Nyt vain sain vihdoinkin aikaiseksi kokeiltua tuota joogaa ja olen todennut sen oikein hyväksi.

Tapahtumarikkaan viikonlopun saldo

Viikonloppuun mahtui paljon mielekkäitä asioita. Lauantaina olin ensimmäistä kertaa Salpausselän virkistysalueen laduilla hiihtämässä. 8,4 km tuli hiihdettyä eli Urheilukeskuksen luota Tapanilan hiihtomajalle ja takaisin. Oli oikein miellyttävä reissu, joten täytyypä ottaa pian uusiksi.

Lauantai-iltana selvisi myös jälleen yhden maan tämän vuoden euroviisukappale. Vuorossa oli tällä kertaa Tanskan finaali, jonka voitti Soluna Samay kappaleella “Should’ve known better”.

Kuitenkin koko viikonlopun jännittävän hetki oli ehdottomasti sunnuntai-illan Presidentinvaalit. Haavisto saatiin toiselle kierrokselle, joten lopputulos oli oikein hyvä. Kävi tästä eteenpäin niin tai näin, niin tämäkin on jo ollut merkittävä saavutus.. Toki ei tässä olla vielä pyyhettä kehään heittämässä.. Nyt sitä vasta taistoon lähdetäänkin.

Tuubihuivi ikuistettu

Nyt on sitten tuo joululahjaksi tekemäni tuubihuivikin saatu vihdoin ikuistettua. Lauantaina nappasin kännykkäni kameralla siitäkin kuvan, kun tämä kyseinen henkilö oli (varmaan kohteliaisuussyistä) laittanut kyseisen huivin päälleen Lahteen saapuessaan.. 

Ilmeisesti olisi ollut itsellänikin syytä käyttää vähän lämpimämpää varustusta kyseisenä iltana, sillä jo sunnuntaina sain todeta saaneeni flunssan ja sitä on tässä nyt podettu jo pari päivää.

Mutta ehkä tämä tästä.. Onneksi on teetä ja hyvää luettavaa. Nimittäin Sami Hilvon kirjoittama Viinakortti.

"Sami Hilvon Viinakortti on kaunis ja rohkea tarina rakkaudesta, jota ympäristö ei sulata. Se on tarina talvi- ja jatkosodasta ja kahdesta miehestä, Urhosta ja Toivosta, joille sodan loppuminen ei tuo rauhaa. Kompromissien tekeminen, mihin aika heidät ajoi, ei päättynyt vaikka homoseksuaalisuutta koskeva laki muuttui: samalla tavoin ovat vaienneet Urhon jälkeläiset. Kunnes Mikael löytää valokuvan, joka isoisän viinakortin sisään kätkeytyy..."

Cabaret

Lauantaina  pääsin viimeinkin katsomaan tuota Lahden kaupunginteatterissa pyörivää Cabaret näytöstä. Marraskuussa tuli jo liput hankittua ja odotus on ollut pitkä, mutta myös sen arvoinen. Itse tykkäsin siitä ihan älyttömästi. Voisin jopa väittää, että parasta mitä olen teatterissa koskaan käynyt katsomassa. En tiedä miten paljon asiaan vaikutti, että olin nähnyt tuon alkuperäisen elokuvan ja sen vuoksi juonesta oli helppo saada kiinni.

Jorma Uotinen, kuten arvata saattaa, oli seremoniamestarin roolissaan aivan huikea. Myös lavasteet olivat todella hienot ja mielestäni pyörivä lava oli hieno ratkaisu. Kritiikkiä voisin antaa ainoastaan Sally Bowlesin roolia esittävästä näyttelijästä. Hyvin hänkin roolin esitti, mutta alkuperäisen Liza Minnellin saappaita on vaikea täyttää.

Kirpparikierros

Lauantaina tuli käytyä pitkästä aikaa Cetorissa, joka on siis kirppari tuossa Saimaankadulla. Tällä kertaa mitään ei tarttunut matkaan. Hinnat tuntuivat olevan aika korkeita ja koska mitään tarpeellista ei silmiin osunut. Ainut houkutteleva asia oli nämä lankakerät. Jäi kuitenkin langat ostamatta, sillä hinta kerälle oli jotain 5-6 euroa.

Lauantaina tein myös toisen mielenkiintoisen löydön. Nimittäin huomasin , että Vesijärvenkadulla on tällainen lankakauppa. Saattaa olla, että kyseessä on vähän kalliimpia lankoja, mutta täytyy ainakin käydä joskus ottamassa selvää. Näin näyteikkunasta katsoessa näytti, että siellä oli ainakin miellyttävät valikoimat.

Noki ihastuttaa ja vihastuttaa

Ihastuin kovasti tähän Novitan Noki lankaan juuri yläpuolella olevan kuvan värisenä. Jo kerää ostaessa mietin, että tuo langan paksuuden vaihtelu saattaa tuottaa ongelmia, mutta päätin ainakin yrittää. Päätin tehdä kyseisestä langasta itselleni pipon. Lanka tosiaan osoittautui todella ongelmalliseksi.

Vyötteen mukaan puikkoina tulisi käyttää 7 tai 8 mm, mutta itselläni jäi noilla kasin puikoilla ainakin hirveitä reikiä silloin kun toi lanka oli ohutta ja en tykännyt jäljestä. No itselläni löytyi myös 3,5 mm sukkapuikot (valmiina odottamassa villasukkakokeilua), joten lähdin niillä neulomaan, mutta koska aloitussilmukkamäärän selvittäminen ei olisi onnistunut päätin lähteä tekemään pipoa ylhäältä alaspäin.. Pääsin jo näin pitkälle, kunnes  tulin siihen tulokseen, että  ei tämä taida onnistua. :)

Nyt sitten kävin ostamassa  kerän mustaa Novitan Nalle lankaa ja neulon kaksinkertaisella langalla. Eli toinen Noki ja toinen Nalle. Tähän asti näyttäisi tulevan juuri sellaista mitä halusinkin.. Lisään kuvan, kunhan valmiiksi saan.

Piposta kauluriksi

Lopusta Jambo langasta päätin tehdä pipon, mutta hyvin pian huomasin, että alkusilmukoita taisikin olla liikaa, koska ympärysmitta oli liian iso. Noh suunnitelmat sitten muuttuivat ja päätinkin tehdä siitä kaulurin. Hyvin saman tyylinen siitä sitten tuli kuin tuosta edellisesta tuubihuivistakin, mutta tämä ei vaan ole (onneksi) niin muhkea. Tätä voi jopa joskus ehkä käyttääkin. Sillä tuo tuubihuivi vastaavasti saa takin alla itseni muistuttamaan lähinnä Quasimodoa. :)

Pyöröpuikot kehiin

Joulukiireistä selvittyä pääsin taas omien projektien pariin. Jambo lankaa oli vielä kolme kerää odottamassa. Suunnitelmissa oli tehdä jonkinlainen tuubihuivi seuraavaksi. Sitä varten tuli hankittua 8 mm 80cm pyöröpuikot. Niillä se sitten syntyi. Tosin huivista tuli kyllä niin pitkä, että kakdeksikkona se on aivan liian löysä, mutta kolmin kerroin se toimii ihan hyvin.. En vaan tullutkaan alun perin ajatelleeksi, että se ei oikein istu noitten mun talvitakkien kanssa... Noh tulipahan ainakin kokeiltua.

Ekat nurjat silmukat ja palmikot suoraan pukin konttiin.

Kun ystäväni näkivät kaulahuivin ja piponi alkoi joululahjatoiveita tulla sieltä suunnilta..

Lupasin tehdä valkoiset lapaset ja pipon yhdelle ystävälleni ja toinen taas toivoi ruosteenväristä tuubihuivia.

Eipä muuta kuin lankakauppaan ja puikot sauhuamaan. Langaksi ostin pipoon ja lapasiin 3 kerää Novitan valkoista Crystal lankaa. Aloitin lapasista, jossa jouduinkin heti alkuun opettelemaan nurjan silmukan. :) Lapasten kanssa oli vähän haastetta näin alussa, sillä ohjeitten lukutaito ei ollut vielä ihan kohdallaan..

Muutaman kerran tuli aloitettua alusta, mutta sain ne sitten lopulta tehtyä. 

Tosin joustinneuletta ei ehkä ihan noin pitkälle olisi kannattanut..

Saatuani lapaset valmiiksi aloitin pipon, jonka olin päättänyt tehdä tällä kertaa neulomalla. Lisähaasteeksi halusin kokeilla myös palmikkoa. Pipo onnistui ihan hyvin, mitä nyt vähän tiukka siitä tuli. Itse palmikkoneulo ei niin vaikealta tuntunutkaan kuin olisin olettanut. Ohjeet apupuikon käytölle oli selkeät. Kuvassa palmikko ei nyt kovin hyvin näy, mutta jokaisella neljällä sivulla tosiaan menee tuollainen palmikko kuin tuossa päällä.

Myös tupsun tekemiseen pääsin tutustumaan tässä vaiheessa ekan kerran.

Tuubihuivista en valitettavasti muistanut kuvaa ottaa, mutta yritän saada sen lisättyä tänne myöhemmin.

Juuri ennen jouluaattoa sain kaikki tarvittavat joululahjat valmiiksi ja huomasin, että tuota Novitan Crystal lankaa oli vielä yksi kerä jäljellä. Niinpä päätin sitten vielä virkata siitä yhden pipon lahjaksi. Virkkasin siitä sitten nopeasti vielä tällaisen. 

Alkusilmukka

2011 marraskuun alussa en vielä tiennyt yhtään mitään neulomisesta. Ainakaan oman muistini mukaan en ollut koskaan aiemmin tehnyt edes yhtäkään silmukkaa. Kuitenkin seurattua aikani vierestä muutaman luokkakaverini neulomista luennoilla. Päätin itsekin kokeilla miten homma toimii.

Kotona kaivoin netistä ohjeet, että miten tehdään aloitussilmukka ja ristikkäin luomista. Lankaa ja puikkoja itselläni ei tuolloin vielä ollut, joten purin yhden rikkinäisen villasukan ja käytin kahta kukkakeppiä harjoittelemisessa.

Heti seuraavana päivänä suuntasinkin hakemaan ihan kunnon lankaa ja puikot. Ostin 2 kerää punaista Novitan Huopanen lankaa sekä 8 mm neulepuikot. Niillä sitten lähdin tekemään elämäni ensimmäistä kaulahuivia. Noin viikon kuluttua ostin vielä yhden rullan ja lopputulos oli kuvan näköinen.

Tästä se sitten lähtee..

No niin.. Nyt olisi sitten oma blogi laitettu pystyyn ja sitten vaan sisältöä tuottamaan. Mielessäni on jo pitkän aikaa pyörinyt oman blogin tekeminen, mutta en ole sitten kuitenkaan saanut aikaiseksi.. Ja toisaalta olen miettinyt myös sitä, että mistä aiheesta jaksaisin sinne kirjoitella.

Olen nyt viime kuukausina opetellut luokkakavereideni innoittamana neulomaan ja niinpä ajattelin esitellä tuotoksiani täällä blogissa. Samalla saa sitten itsekin seurattua kehittyykö nuo taidot yhtään tässä matkan varrella.

Elämässäni on toki paljon muutakin tärkeää ja pidätän oikeiden kirjoittaa tänne siten myös muistakin itselleni tärkeistä aiheista. Mutta tästä se lähtee ja katsotaan mitä tulee..