Pitkän tauon jälkeen päätin ryhdistäytyä ja elvyttää tätä
kasaan kuihtunutta blogiani. Edellisestä postauksesta on tosiaan vierähtänyt
tovi. Mitä nyt vähän yli puoli vuotta.. No mutta tähän löytyy kyllä aika
hyvät perustelut. Nimittäin viime syksynä aloitin opinnäytetyön kirjoittamisen
ja sitten loppuvuodesta alkoi lisäksi työt Alkossa. Sen jälkeen ei ole paljon
ylimääräistä aikaa sitten ollutkaan. No okei järjestelykysymyshän se oikeastaan
on, mutta ehkä tuon opparin kanssa sain koneella istumisesta ja
kirjoittamisesta jo ihan tarpeekseen. Nyt alkaa kuitenkin elämä taas helpottaa.
Sain opparin lopulta valmiiksi ja toukokuussa oli jo seminaarikin.
Opinnäytetyöni tein suomalaisten gay-matkailijoiden profiloinnista. Eli
tarkoitus oli selvittää millaisia matkailijoita suomalaiset homot ja lesbot
ovat ja muodostaa niistä matkailijaprofiileja. Tosi mielenkiintoista oli tutkia kyseistä aihetta ja lopputulokseenkin voin olla kyllä oikein tyytyväinen. Työni on melko pitkä, mutta jos kiinnostus heräsi, niin se
löytyy Theseuksesta.
Kevään aikana on tullut myös perheenlisäystä. Nimittäin
pitkän harkinnan päätettiin hankkia koira. Alusta lähtien oli tiedossa, että
halutaan lyhytkarvainen kaniini- tai kääpiömäyräkoira ja kuukausien etsinnän
jälkeen tuo ihanuus sitten löytyikin! Tässä siis meidän poitsu
kaniinimäyräkoira Vincent!
Onhan se suloinen ja kuitenkin samalla myös aikamoinen riiviö.
"mäyräkoira on pieni koira, jolla on iso ego"
Sen on kyllä jo moneen kertaan ehtinyt itsekin todeta.. ;)
Tajusin juuri, että multa on jäänyt kokonaan dokumentoimatta yksi oleellinen juttu..
Nimittäin viime keväänä Euroviisuhuuman kasvaessa halusin saada itselleni Ruotsin lipun, jotta voin sitä heiluttaa kannustaessani Loreenia voittoon. En keksinyt mistä olisin siihen hätään saanut ostettua Ruotsin lippua, joten päätin sitten neuloa sellaisen itse. Tässä oli lopputulos.
Euroviisuvalvojaisissamme tunnustettiinkin ahkerasti väriä, tai noh ainakin minä.. :)
Ja kuten arvata saattaa loppuillan pisteidenjako oli yhtä juhlaa!
Euroviisuista puheen ollen, päätin viime perjantaina laittaa siivousmusiikiksi tuon 50 years of Eurovision DVD:n ja voi kuinka hyviä kappaleita siellä olikaan. :)
Etenkin tuo Jean Claude Pascal:in kappale vuodelta 1961 on mielestäni ihan huikea!
Oonhan mä aina tiennyt, että ranska on kaunis kieli, mutta jotenkin tuo kappale ja etenkin tuon "ärrän" ääntäminen sai mut innostumaan ranskan kielestä ihan kunnolla. No nyt on sitten ranskan alkeet kurssille ilmoittauduttu ja tän kuun viimeinen päivä alkaa sitten ranskan opiskelu. :)
Kun tuo ranska tulee vielä kuvioihin mukaan, niin sitten olenkin opiskellut jo seitsemää vierasta kieltä. Tosin englanniksihan sitä lähes aina tulee tilanteet hoidettua, sillä eipä muut kielet ole yhtä hyvin hallussa.
Espanjaa, ruotsia ja saksaa periaattessa kyllä pitäisi osata jo sen verran, että niilläkin pärjäisi. Enemmän näitä kieliä tulee kuitenkin opiskeltua ihan vain puhtaasti kiinnostuksesta kieliä kohtaan.
Se
on nyt sitten lokakuu ja sehän tarkoittaa, että tän kuun viimeinen päivä tulee
tasan vuosi siitä kun viimeksi olen röökannut. Joskus viime vuoden lokakuussa
päätin (jälleen kerran), että tupakasta on päästävä eroon. Aikaisempia
lopetusyrityksiä oli takana useita, mutta aina oli sitten tapahtunut repsahdus.
Vajaa vuosi sitten kärvisteltyäni nikotiinipurkan avulla viikon, tutustuin
netissä sähkötupakkaan ja laitoin sellaisen tilaukseen.
Nyt
on 11 kuukautta mennyt höyrytellessä. Laitteita on muutamia kertynyt, mutta en
sentään ole välineurheiluun lähtenyt mukaan. Eli huomattavasti tässä on rahaa
säästynyt enemmän kuin mitä näihin laitteisiin on mennyt. :) Ja mikä tärkeintä
ei enää limaa ja yskää ja muita tupakoinninoireita.. ;) Tässä tämän hetkisen
laitteet:
vas. lähtien 1000maH eGo
Twist ja Bully,
900maH eGo passthrough ja CE5,
Lavatube ja boge+kartotankki &
Bolt ja vivi nova
Edessä MDCC, Nova tank & T2
Itse
olen ollut tosi tyytyväinen, että tuli silloin aikoinaan sähkötupakka
hankittua. Nikotiinipitoisuuksia olen koko ajan pudottanut ja nyt olen luopunut
nikotiinista jo kokonaan. Enää ei ole tarvetta saada nikotiinia lainkaan, vaan
höyryttely on vaan miellyttävä harrastus, jota aina voi tehdä aina silloin kun
itse haluaa. Ja silloin kun sitä ei voi tehdä, niin se ei aiheuta minkäänlaista
ongelmaa. Itselläni tämä on siis todella toiminut!
Tässä sitten nestevalikoimaa, eli sekoittelen itse makunesteet
noista erimakuisista tiivisteistä VG pohjaan.
Suosittelisin kaikkia
ainakin kokeilemaan, jotka tupakasta haluaisi eroon päästä. Toisilla höyryttely
toimii ja toisilla ei. Mutta eipä siinä mitään menetä, jos kokeilee.. :) Itse
en enää röökiin koskisi, vaikka höyryttely tässä alkaakin jäädä pois, niin
varmaan loppuelämäni pidän ainakin jonkun laitteen siltä varalta, että jos
joskus tulevaisuudessa meinaan sortua röökiin, niin muistan sitten miten paljon
parempikin vaihtoehto on olemassa.. ;)
Eilen illalla tuli tuo Elämä lapselle -konsertti tv:stä. Kovasti etukäteen hehkutettiin, miten Loreen tulee esittämään uuden singlen.. Noh, kappalehan olikin sitten tuo My heart is refusing me, joka ei siis ollut millään tavalla uusi, vaikka hieno biisi onkin!
Kyllähän Loreen on vaan upea artisti, ei siitä pääse mihinkään.. Tulevaa levyä odotellessa! :)
Tässä on tuo kyseinen kappale, esitettynä QX-lehden Gay gaalassa (gaygalen) tämän vuoden alkupuolella:
Loreen - My heart is refusing me
Tuota Elämä lapselle -konserttia katsoessa tuli pakostakin mieleen, että mistä Suomeen saataisiin laulajia, joilla riittäisi oikeesti ääntä.. Hienoja kappaleita tuntuu tulevan nyt paljon, mutta jotenkin ääniala ei tahdo aina laulajilla oikein riittää. No mut anyway, yks kappale, joka jäi eilisestä mieleen oli tuo Jipun esittämä Eva.
Todella hieno kappale, eikä sanomakaan jää varmaan kenellekään epäselväksi.
Tässä siis kyseinen biisi youtubesta poimittuna:
Tästä tulikin mieleeni, että entäs tuo J. Karjalaisen Ankkurinappi kappaleen sanoma.. Harva ehkä on tullut ajatelleeksi tarkemmin minkälaisesta suhteesta siinä itse asiassa lauletaankaan..
Jostain syystä en saanut upotettua videota tänne, joten jouduin laittamaan tuon vaan linkkinä:
Niin se kesä sitten vierähti taas aivan liian nopeasti. Sitä aina näin syksyn saapuessa miettii, että miksi onkaan syntynyt tänne kylmään ja sateiseen Suomeen. Noh onneksi kesän aikana sai kuitenkin vähän rusketusta hankittua talven varalle. Ja onhan tässä syksyssä kieltämättä muutamia hyviäkin puolia. Ensinäkin Big Brother on taas ruudussa ja toiseksi voi kaivaa taas neulepuikot esiin. :) Siihenpä ne hyvät puolet sitten jäikin..
Virkattu vessanmatto "in action."
Toi BB on kyl jännä juttu.. Oon ite seurannut sitä tokasta tuotantokaudesta lähtien, mut mitään maksullista 24/7 kanavaa en ole koskaan hankkinut. Tuntuu, että suuri osa ihmisistä ei voi sietää kyseistä ohjelmaa ja tuovat sen hyvin mielellään esille, millaista roskaa BB heidän mielestään on.. Olen yrittänyt miettiä että, miksi kyseistä ohjelmaa vastaan täytyy niin vahvasti hyökätä? En mäkään tajua miksi jotkut tykkää katsoa Formulaa, luontodokumentteja jne., mutta ei mun silti tarvitse tuoda esille jatkuvasti miten turhina ohjelmina niitä pidän. Se nyt vaan on niin, että toiset tykkää tekniikasta ja moottoreista kun toiset taas on kiinnostuneita ihmisistä.
Mut joo ehkä se riittää BB:stä ainakin nyt tällä haavaa.. Kesällä oli tosiaan kaikki neulehommat ihan tauolla, mutta nyt on taas palauteltu jo mieliin miten ne oikeat ja nurjat silmukat menikään. Niin ja virkkasin mä loppuun tuon keväällä aloitetun vessanmaton tuosta oranssista trikookuteesta. Ihan kiva siitä tuli ja kudettakin riitti tarpeeksi, mutta täytyy tunnustaa, että käsiala kyllä vähän pääsi muuttumaan matkan varrella..
Alestalosta tarttui tässä joku aika sitten 1,5 kiloa matonkuteita matkaan ja melkein kaikki onkin jo virkattu koreiksi.. Mustasta matonkuteesta tein itselleni sellaisen korkean korin.
Sain lisäksi ystävältä "tilauksen"( tai siis todellisuudessa itse tyrkytin korejani hänelle).. Noh kuitenkin valkoisesta kuteesta olisi siis vielä väännettävä pari neliskulmaista pikkukoria.
Ensimmäinen kappale on jo valmiina.
Tässä kevään aikaan onkin tämä blogin pitäminen unohtunut lähes kokonaan. Neulominen on kuitenkin jatkunut sitäkin ahkerammin. Alkuvuodesta aloittamani liiviprojektin sain jo huhtikuun lopussa päätökseen ja voin muuten luvata, etten ikinä (tai no ainakaan vähään aikaan) aio tehdä mitään yhtä isoa neuletyötä. Ne kaikki kavennukset ja osien yhteen liittämiset meinasi saada hermot palamaan ihan totaalisesti.
Kaiken tämän jälkeen lopputulos on vieläpä korkeintaan välttävä. No ei kai sitä ensimmäiseltä neulotulta vaatteelta voi hirveitä odottaakaan. Itse vain haluaisin kaiken onnistuvan aina heti täydellisesti, joten tympäiseehän tuo.. Noh täytyy nyt katsoa, jos äitin saumuri voisi jotenkin vielä pelastaa tuota.
Ja toisaalta voi tässä olla kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain sen vietyä kunnialla loppuun saakka..
Tein silloin joku aika sitten tuosta Noki ja Nalle lankojen yhdistelmästä sen pipon ja koska lankaa jäi vähän yli, niinpä ostin Nokea vähän lisää ja tein siitä sitten tällaisen huivin.
Huivi syntyi patenttineuleella. Sitä oli mielestäni erittäin kiva ja helppo tehdä. Lisäksi siitä patentilla ihanan muhkean. Huivi ei vaan enää oikein ehtinyt käyttöön, sillä se on niin kuuma näin keväällä. Mutta onpahan sitten ensi talvelle heti uusi huivi valmiina. :)
Vielä kun vaan keksisi mihin mä saan mahtumaan nämä kaikki tekeleeni.
Säilytystilasta kun on muutenkin jo vähän puutetta.. :)
Olen hävyttömän vähän kirjoittanut Euroviisuista tänne blogiini.. Olen kyllä seurannut tänäkin vuonna eri maiden euroviisukarsintoja ahkerasti ja heti, tai viimeistään seuraavana päivänä, valintojen jälkeen olen youtubesta kyseiset kappaleet kuunnellut.
Suurkiitokset kuuluvat etenkin SVT worldille, jonka kautta saimme Suomessa seurata myös Ruotsin Melodiefestivalen karsintoja. Jo ensimmäisessa erässä esiintyi mielestäni eräs aivan huikean hyvä laulaja erinomaisella kappaleella. Tuo esiintyjähän on tietysti ihastuttava Loreen ja kappale Euphoria, joka onkin sieltä ensi hetkistä lähtien toiminut kännykkäni soittoäänenä.
Muutenkin kyseistä kappaletta on tullut kuunneltua paljon eikä kyllästymisestä ole merkkejäkään. Viime lauantaina jännitin varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin euroviisujen pistelaskun aikana. Aluksi finaali näytti tiukalta Danny Saucedon ja Loreenin välillä, mutta kyllä se Loreen lopulta voiton vei!!
Pitkästä aikaa vierailin synnyinseudullani Pohjanmaalla ja siellä käydessäni pengoin samalla vähän äitini lankavarastoja. Kyllähän sieltä yli 700g nalle lankaa ja hirvee määrä erilaisia puikkoja mukaan tarttuikin.
Niin ja sen lisäksi täytyi toki samalla vierailla Kauhavan Kangas-Aitassa, josta kävin hakemassa sekä itselleni, että äidille ontelokudetta.
Koska sain tuossa vähän aikaa sitten noita jämälankoja ja erilaisia pieniä rullia, niin päätin tehdä tuosta ontelokuteesta niille jonkinlaisen korin, ennen kuin pääsevät isoäidinneliökokeiluuni. :)
Tällainen siitä sitten tuli.
